Partio-organisaatio uusiksi- johtajaleirille päätökset

Aikaisemmin käsittelin päätöksen teon vaikeutta partio-organisaatiossa. Jotta partio pysyisi partiona eikä rupeisi sammaloitumaan, on nyt  aika tarjota taas yksi malli ongelman ratkaisuun. Kuten aikaisemmin kuvasin on pääsyynä organisaation moniportaisuus, tämä aiheuttaa seuraavanlaisia haasteita:

• Aikaa kuluu aikataulujen miettimiseen
• Päättäjät jäävät etäisiksi
• Päätösten jalkauttaminen lippukuntiin ontuu
• Ei aina tiedetä millä tasolla lopullinen päätös tulisi tehdä -> tehdään varmuuden vuoksi liian korkealla
• Kokoukset venyvät epäinhimillisen pitkiksi
• Ylimääräisiä kokouksia joudutaan järjestämään, aikataulut kärsivät-> aina tunnutaan olevan liian myöhässä
• Kokousten materiaalit tulevat aina myöhässä tai vasta kokouksessa

Ratkaisu vaihtoehto tällä kertaa on kohtuullisen radikaali:

• Lopetetaan jäsenkokous ja partioneuvosto
• Lopetetaan valiokunnat ja laajennetut valiokunnat
• Lopetetaan keskusjärjestön ryhmät
• Lopetetaan piirien vuosikokoukset ja neuvostot
• Lopetetaan piirien toimikunnat, jaokset ja ryhmät
• Määritellään SP:n hallituksen ja piirihallitusten toimivalta uudelleen

Tilalle tulee joka vuonna samaan aikaan järjestettävä johtajaleiri. Leiri kestää noin 4 päivää ja sen tehtävänä on tehdä päätökset kaikista tarvittavista isoista asioista. Leirille ovat tervetulleita kaikki partiojohtajat, lippukuntien johdossa toimivat partiolaiset ja vaeltajat.

Leirillä tehdään päätöksiä suurella joukolla, jolloin päätöksiin sitoudutaan heti ja kunnolla. Neljässä päivässä ei johtajaleirillä tuskin kaikkia pystytä päättämään, vaan leiri voi asettaa projektityöryhmiä valmistelemaan muita asioita, kun projektiryhmään valitaan jäsenet ympäri suomea eri organisaatiosta voidaan työryhmälle antaa myös suoraan päätäntä valtaa tai isoissa asioissa lopullisen päätöksen tekee seuraava leiri.

Vaikka asialista onkin kokoontujien itsensä käsissä, katsoisin että leirillä voitaisiin ainakin lyödä lukkoon toimintasuunnitelma, tapahtumakalenterit, budjetti ja saman tien toimintakertomus ja tilinpäätös. Neljässä päivässä ehtisi noin 8 isoa asiaa (a 2 tuntia/asia) ja lukuisia pienempiä asioita.

Johtajaleirin hyviä puolia olisi:

• Kaikki oikeat päättäjät paikalla
• Tarpeeksi aikaa valmistella asioita (1 vuosi)
• Aikaa vuoden aikana jäisi myös lippukunta hommiin
• Rajattu aikataulu (4 päivää) kaikkien tiedossa päätöksille
• Kokouksessa olisi viihtyisää
• Ulkoilma piristää päätöksiä
• Uutiskynnys ylittyisi aina varmasti, nyt jäsenkokouksissa hädin tuskin
• Taloudellisesti todennäköisesti halvempaa
• Ympäristöä säästyisi kun kokoukseen matkustettaisiin vain kerran vuodessa
• Päätöksiä tekisivät muutkin kuin ns. paperipartiolaiset

Huonoja puoliakin tietysti löytyy, leirillähän voi olla kylmä ja muutenkin epämukavampaa kuin Rantapuiston lakanoiden välissä, päätettävien asioiden valitseminen on varmasti aluksi hankalaa, ei osata käyttää leirien välisä työryhmiä oikeasti, järjestelmä vaatisi monta hallinnollista kokousta ennenkuin voisi toteutua ja vanhoja rakenteita on erittäin hankala purkaa.

 

Mikä maksaa partion päätöksen teossa?

Aikojen saatossa partioon on muodostunut moniportainen organisaatio, jossa päätöksenteko on erittäin hidasta ja kankeaa. Kaikkein ylimmällä tasolla eli keskusjärjestössä päätöksen teko polku alkaa valiokunnan alaisesta ryhmästä, erillisestä projektista tai piirialoitteesta, sen jälkeen sitä pohditaan valiokunnassa, yleensä myös sitouttamisen takia myös laajennetuissa valiokunnissa. Tämän jälkeen ehdotus jatkaa matkaa hallitukseen.

Koska hallitus tekee suurimman osan järjestön päätöksistä, on se äärimmäisen ruuhkautunut päätöksen tekijä. Hyvin usein sitouttamisen takia päätös viedään vielä hallituksen jälkeen partioneuvostoon käsiteltäväksi, neuvosto kokoontuu 4 kertaa vuodessa, joten asioiden sumpliminen kannattaa aloittaa ajoissa, jotta kaikki portaat ehditään käymään ajoissa.

Kun päätös on viimein tehty, pitäisi vielä päätös jalkauttaa. Tästä lähtee sitten matka alaspäin aina lippukuntaan asti. Uusien asioiden jalkauttaminen kentälle kestää brittien tutkimuksen mukaan 6 vuotta, jos tähän lisätään noin 1,5 päätöksen teko prosessi ei ole ihme että kaikki lippukunnat eivät ole vielä ottaneet uutta ohjelmaa käyttöön.

Muutosta siis organisaatioon tarvitaan, jotta partio pysyy liikkeessä.
Seuraavaksi ehdotus miten homma ratkaistaan?

 

Mitä partio on?

Kun joku kysyy yksinkertaisen kysymyksen harrastuksesta, ei välttämättä heti tiedä mitä sanoa. Partio on harrastustoimintaa nuorille ja lapsille, toimintaa jonka alta löytyy erittäin paljon kaiken näköistä ja kokoista seikkailua. Seikkailua luonnossa, ulkomailla, koloilla, kiipelyseinillä, vaikuttamassa etc.

Suomen partiolaisten nettisivut kertovat ihan kivan yleiskuvan mitä Mitä partio on ? Aikoinaan lanseerattiin myös ns. hissitarina, tämä näemmä löytyy enää meripartioon muokattuna. http://www.sinikotkat.fi/?page=1054

Mutta partiolaisena sitä aina ajoittain lähtee miettimään mitä tämä partio oikein pitää sisällään. Elämää suuremmat kysymykset eivät ole aina helppoja. Koittakaapa tyhjentävästi vastata mitä kaikkea on jalkapallo tai esimerkiksi jousiammunta.

Vaikka olenkin vankka eräohjelman ja luonnossa kasvattamisen kannattaja, lähdin eräänä iltana pohtimaan kysymystä laajemmin. Partiohan on:

• Leirejä
• Retkeilyjä
• Ulkomaanreissuja
• Partiotaito-kilpailuja
• Seikkailuita
• Kavereita
• Kädentaitoja
• Tiimin johtamista
• Arvojen tutkiskelua
• etc.

Kaikkea tätä ja paljon lisää. Sadassa vuodessa partion on muuttunut melkoisesti ja toisaalta se on pysynyt juurilleen uskollisena. Kaikkea tätä mielestäni yhdistää yksi sana: liike

Partio on toimintaa ja uskaltaa muuttua ajassa. Toivottavasti myös jatkossa partio pysyy mukana toiminnassa ja uskaltaa muuttua.

Pysy liikkeessä partio!

Elämäsi seikkailu